Korona kurittaa yrittäjää - pidetään huolta myös heistä

24.01.2021

Koronakriisin talousvaikutukset eivät vielä ole räjähtäneet käsiin, mutta tulevasta keväästä odotetaan vaikeaa pienyrittäjille. Yritysten taloudellisesta tukemisesta puhutaan paljonkin, mutta samaan aikaan yrittäjien - siis ihmisten - jaksamisesta ei niin paljon puhetta enää olekaan.

Puutteellinen toimeentulo ja muut taloudelliset vaikeudet vaikuttavat perustavanlaatuisella tavalla elämään. Talousongelmista kärsivien ihmisten määrä kasvaa koko ajan ja koronakriisi on aiheuttanut suuria murheita, paitsi palkansaajille, mutta myös suurelle joukolle pienyrittäjiä.

Suomessa on Tilastokeskuksen mukaan vajaa 300 000 yritystä. Ne työllistävät 1,4 miljoonaa ihmistä ja tuottavat veroja, joilla maksetaan palveluita kaikille. Yrityksistä 93 % on alle 10 hengen yrityksiä eli mikroyrityksiä ja kaikista yrittäjistä 63 % on yksinyrittäjiä. Ilman yrityksiä ja yrittäjiä Suomi ei pyöri, kuten ei pyörisi maailmakaan.

Etenkin matkailu-, ravintola- ja kulttuurialojen yrittäjät ovat koronarajoitusten vuoksi joutuneet melkoiseen pinteeseen. Ylipäätään palvelualat ovat pahiten kärsineet koronan talousvaikutuksista. Mitä pidemmäksi poikkeusolot venyvät, sen ahtaammalle talous ja pienet yritykset joutuvat. Yrittäjällä talous tulee aina ykkösenä ja, jos se sakkaa pitkään, alkaa usein sakkaaminen myös oman jaksamisen kanssa.

Ei lopultakaan ole kenenkään etu, että pieniä yrityksiä katoaa Suomen kartalta tuhatmäärin koronakriisin jatkuessa. Yritysten katoaminen tuo suuren määrän ikäviä kerrannaisvaikutuksia; tulee lisää työttömiä, lisää maksuvaikeuksia, lisää ahdistusta ja mielenterveysongelmia jne. Yhteiskunnan hyvinvoinnin jakamisen taakkaa kasvaa.

Yrittäjyyden pitää olla houkuttelevaa

Yle kertoo, että yrittäjien jaksamisongelmat ja henkinen avuntarve ovat lisääntyneet rajusti koronavuonna. Päällimmäisenä on huoli toimeentulosta, mutta monia kalvaa myös pelko tulevasta. Myös ihmissuhdeongelmat ovat lisääntyneet, sillä usein yrittäjän ja yrityksen tilanne heijastuu nopeasti myös lähipiiriin. Perheellisellä yrittäjällä talouden kurjistuminen koskee usein koko perhettä.

Koronan suhteen vuoden vaihtuminen ei ole tuonut helpotusta, itse asiassa päinvastoin. Yhteiskunta ei ole auennut siinä määrin kuin moni yrittäjä oli toivonut. Nyt tarvittaisiin sitä mennyttä kuuluisaa talvisodan henkeä, missä kaveria ei jätetä. Joustoa tarvitaan myös, ja ymmärrystä. Kukaan ei osannut aavistaa nyt jo vuoden jyllänneen koronapandemian tuloa ja sen massiivisia vaikutuksia kaikkien yhteiseen arkeen.

Itse toivon hartaasti, että emme ajaudu 90-luvun kaltaiseen synkkään talouslamaan ja sen jälkeiseen ankaraan ilmapiiriin, missä odottamattoman tapahtumasarjan seurauksena kymmenet tuhannet ihmiset (yrittäjät ja palkansaajat) ajautuivat lähes loppuelämän pituiseen talouskurimukseen.

Nyt tarvitaan ratkaisuja, jotta yrittäjyys säilyy houkuttelevana vaihtoehtona itsensä ja oman perheensä elättämiseen myös tulevaisuudessa. Koronakriisi ei saa kaatua vain yrittäjien päälle. Se on kuitenkin yrittäjä, joka maksaa työntekijänsä palkan. Jos yrittäjä ja yrittäjyyden ilmapiiri kaatuu ja kokee kolauksen, kaatuu paljon muutakin. Meidän tulee pitää huoli, että yrittäjille on tarjolla riittävä turvaverkko hyvinä ja huonoina aikoina, niin taloudellisesti kuin henkisen jaksamisen kannalta.

Nyt, eikä vähän ajan kuluttuakaan, ole ainakaan syytä alkaa ilkkumaan niitä joiden yritys ja talous menivät nurin yllättävässä tilanteessa. Nyt tarvittaisiin viisaita päätöksiä ja tekoja suomalaisen yrittäjyyden puolesta, ankaraa jälkiviisautta ei ollenkaan.

Yrittäjyyden pitäisi aina olla houkuttelevaa, jos liikeidea on kohdillaan ja tarmoa riittää. Vaikeina aikoina meidän kaikkien, koko yhteiskunnan, tulee pitää huoli, että näin on jatkossakin. Yrittäjääkään ei jätetä yksin!