Kotihoidontukea ei saa leikata Espoossa

07.12.2020

Helsinki aikoo leikata kotihoidontuen Helsinki-lisän yli yksivuotiailta ensi kesäkuussa. Tämä aiheuttaa lapsiperheille ylimääräistä taloudellista huolta ja lisää painetta päiväkotien jo ennestään tukkoiseen arkeen. Leikkauksia kuntalisään on Helsingin lisäksi suunnitteilla myös Espoossa ja Vantaalla. Vaikka kuntalisä on ekstraa tavallisen kotihoidontuen päälle, niin sille on suuri tarve, koska pääkaupunkiseudulla asumiskustannukset ovat korkeat.

Tavoitteena syntyvyyden nousu ja tasa-arvoisempi perhearki

Kaikki tietävät, että Suomessa syntyvyys on laskusuunnassa huolestuttavalla tavalla. Kaikki tietävät myös, että asuminen pääkaupunkiseudulla on kallista ja, että jo nyt perhekokoon suhteutettuna asumme verrattain ahtaasti. Perhevapaauudistuksen myötä tavoittelemme entistä suurempaa tasa-arvoa vanhempien välille.

Tutkimustiedon mukaan valtaosa perheistä haluaisi hoitaa lastaan parivuotiaaksi asti kotona. Jos kotihoidontuki joutuu leikkuriin, niin kaikki voivat itse päätellä millainen vaikutus sillä olisi esimerkiksi syntyvyyden edistämiseen tai perheiden tasa-arvon toteutumiseen - siihen, että myös isät jäävät lapsen kanssa kotiin pidemmäksi aikaa. Vaikka meillä toteutuu palkkatasa-arvo jo melko kohtuullisesti, ovat miehet edelleen keskimäärin töissä parempipalkkaisilla aloilla. Kotitalouden tulojen kutistuminen tuskin lisää perheiden hyvinvointia.

Helsinki leikkaa - perusteluina säästöt ja maahanmuuttajien integroituminen

Helsinki aikoo leikata kotihoidontuen Helsinki-lisän yli yksivuotiailta ensi kesäkuussa. Yli 2-vuotiailta Helsinki-lisä poistettiin jo vuonna 2019. Paine samansuuntaisten päätösten tekemiseen kasvaa myös Espoossa. Kotihoidon tuki on itse asiassa ollut leikkausehdotusten kohteena jokaisissa budjettineuvotteluissa viime vuosina Espoossa. Vaikka tukea on pienennetty, on Espoo-lisä toistaiseksi säästynyt leikkurilta.

Helsingin kaupunki saa vuositasolla Helsinki-lisän poistosta noin 5 miljoonan euron säästöt. Toinen juttu on sitten se, riittävätkö päiväkotipaikat ja mikä lisääntyneen päivähoidon todellinen kustannuslisäys tulee olemaan. Talous on kuitenkin yksi perustelu lisän poistamiselle.

Toinen perustelu on, että laadukkaaseen varhaiskasvatukseen osallistuminen vähentää kuulemma eriarvoistumista Tukea käytetään erityisesti maahanmuuttajavaltaisilla alueilla ja juuri vieraskielisille lapsille varhaiskasvatukseen osallistuminen on tärkeää. On varmasti.

Jos tavoitteena on saada maahanmuuttajat kouluun ja töihin, niin tämä tuskin on paras keino. Tämä koskettaa kaikkia lapsiperheitä, taustasta riippumatta. Ei integraatiopolitiikkaa voi toteuttaa nipistämällä kaikkia vähän. En myöskään usko, että tämän leikkauksen seurauksena maahanmuuttajat päättävät sitten lähteä opiskelemaan tai töihin. Luultavimmin tämän seurauksena vain kituutetaan kotona vähemmällä rahalla ja syrjäytyminen pahenee entisestään.

Todellisuudessa leikkaus tulee luultavasti vain lisäämään epätasa-arvoa ja se ei kosketa kipeimmin ainoastaan maahanmuuttajaperheitä, vaan tasaisesti kaikkia matalampien tuloluokkien perheitä. Kattavan tutkimusaineiston perusteella on tiedossa, että taloudelliset haasteet aiheuttavat perheille todella paljon stressiä. Jo 90-luvun lamasta opittiin, että leikkaukset perheiden hyvinvointiin kostautuvat poikkeuksetta.

Pidetään kiinni kotihoidontuen Espoo-lisästä!

Mikäli kotihoidontuen Espoo-lisää leikattaisiin, eivät pelkästään pienillä tuloilla pärjäävät, vaan myös moni keskituloinen perhe joutuisi miettimään uusiksi sen, kuinka kauan vauvaa voi hoitaa kotona. Pääkaupunkiseudulla elinkustannukset ovat korkeat. Kukaan ei hyödy, että nipistetään vähän lisää lapsiperheiltä. Mehän tarvitsemme lisää lapsia Suomeen ja Espooseen, eikö se niin ollut?

Jos Espoo-lisä lakkautettaisiin, on selvää, että osa lapsista menisi päiväkotiin. Päiväkodit ovat jo muutenkin täynnä, ryhmäkoot maksimissa, henkilöstön vaihtuvuus suurta ja rekrytointivaikeudet hyvin tiedossa. Pieni lapsi tarvitsee eniten turvallisuuden tunnetta ja tuttuja aikuisia, ei suurta ryhmää ja jatkuvasti vaihtuvia hoitajia. Miten tämä taattaisiin, jos yhtäkkiä suuri määrä kotona hoidossa olevia vauvoja ja taaperoita työnnettäisiin päiväkotijonoon? Espoo-lisän lakkauttaminen tarkoittaisi myös sitä, että tarvitsisimme luultavasti lisää uusia hoitopaikkoja taaperoryhmiin. Yhden päivähoitopaikan laskennallinen investointikustannus on vajaat 40 000 euroa. Haluammeko lähteä tälle tielle?

Helsinki perustelee kotihoidontuen leikkauksia sillä, että kuntalisä ei ole kaupungin strategian mukainen. Tällä tavoin Helsinki sanoo käytännössä myös, että lapsiperheet eivät ole kauhean tervetulleita Helsinkiin. Minä haluaisin sanoa lapsiperheille: "Tervetuloa meille Espooseen!"

Nyt, jos koska, Espoossa kannattaa pitää pää kylmänä. Mehän kaiketi haluamme kaupunkiimme uusia veronmaksajia - asukkaita ja varsinkin lapsiperheitä. Laadukas lapsiperheille taattu palvelukokonaisuus voi toimia tehokkaana vetovoimatekijänä Espoossa, olkoon kyse kotihoidon tuesta, hyvin toimivista ja oikein resursoiduista päiväkodeista tai muista perhepalveluista.