Mihin menet Espoo?

21.12.2020

Kaupunginjohtajan esitys vuoden 2021 budjetista: "Espoon veroprosentti on jatkossakin 18". Näin päätettiin ja hyvältä kuulostaa.

Espoo on pitänyt veroprosenttinsa viime vuodet ennallaan. Päätöstä veroprosentista ei viime vuosina ole kuitenkaan tehty yksimielisesti, vaan valtuusto on yleensä äänestänyt asiasta. Paineet kunnallisveron korottamiselle ovat nousseet vuosi vuodelta, eikä helpotusta ole tiedossa jatkossakaan.

Kolme pääsyytä Espoon talouskurimukseen

Espoon kaupungin on ollut viime vuosina vaikea pitää taloutensa tasapainossa. Tulevien vuosien budjettineuvottelut eivät jatkossa ainakaan tule helpottumaan. Syyt tiukkaan taloustilanteeseen ovat varmasti moninaiset, mutta yksinkertaistaen voi ajatella, että pääsyitä on kolme: kaupunkikonsernin investoinnit ja velanotto, huoltosuhteen heikkeneminen väestön ikääntyessä sekä hyvien veronmaksajien väheneminen suhteessa kasvavaan asukasmäärään.

Kaupunkikonsernin viime vuosien aikana toteutetut suuret investoinnit rasittavat Espoon taloutta vielä vuosia eteenpäin, suurimpana raideliikenteen kehittäminen. Myös koulurakennukset ja päiväkodit on suurelta osin laitettu kuntoon ja vuosikausia kestänyt väistötilojen käyttö on jäämässä historiaan. Työ tosin jatkuu edelleen.

Investointien myötä Espoon kaupunki velkaantuu, eikä loppu ole ainakaan ihan vielä näkyvissä. Neljä vuotta sitten tavoiteltiin, että velan kasvu olisi taittunut tänä vuonna. Sitten tavoitetta siirrettiin vuoteen 2023 ja nyt se on siirretty jo vuoteen 2026. Keväällä valittava uusi kaupunginvaltuusto joutuu painiskelemaan velkaantumisen kanssa koko toimikautensa ajan. Nyt velkaantumiselle ja investoinneille on väistämättä laitettava stoppi, mutta se ei ole helppoa Espoon kaltaisessa kasvukeskuksessa.

Toinen menojen ja tulojen tasapainoon negatiivisesti vaikuttava tekijä on länsimaihin, Suomeen ja Espooseen vaikuttava väestörakenteen muutos - väestö vanhenee ja eläkeikäisten määrä kasvaa. Sanalla sanoen huoltosuhde heikkenee. Huomattavin osa väestöllisen huoltosuhteen eli ns. huollettavien osuuden kasvusta johtuu väestön ikääntymisestä. Toinen tähän merkittävästi vaikuttava tekijä on työttömyys.

Työttömyyteen liittyy välillisesti kolmaskin Espoon talouteen negatiivisesti vaikuttava tekijä - Espoon väestörakenteessa hiljalleen tapahtuva muutos. Vaikka olemme saaneet kuulla, että Espoon muuttosuhde on negatiivinen, asukasmäärä kaupungissa ei kuitenkaan vähene. Espoo kasvaa edelleen, mutta tällä hetkellä hieman totuttua hitaammin ja siten, että poispäin muuttaa "hyviä veronmaksajia" ja tilalle tulee yhä enemmän huoltosuhdetta heikentäviä asukkaita, niitä, jotka eivät oikein löydä paikkaansa työelämän ja yhteiskunnan tuottavina jäseninä. Yksinkertaistettuna: väkimäärä lisääntyy, mutta veronmaksajat vähenevät.

Väestörakenteen muuttuminen haastaa Espoon tulevaisuuden - myönnetään jo tosiasiat

"Espoo kasvaa ja monilla mittareilla mitattuna meillä menee todella hyvin, mutta siitä huolimatta verotulot eivät ole kasvaneet", sanoi kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä jo viime vuonna Helsingin Sanomien haastattelussa. "Kaikki kasvukaupungit tulevat tarvitsemaan suuria investointeja siihen, että niiden kasvu olisi kestävää. Jos väestönkasvu ei tue verotulojen kasvua, siitä on syytä olla huolissaan", jatkaa Mäkelä. Tällaiseksi tilanne tällä hetkellä valitettavasti on kääntynyt, ja väestörakenteen muutos vain kiihtyy.

Maahanmuutto ja maahanmuuttajaperheisiin Suomessa syntyneet lapset ovat muuttaneet Espoon väestörakennetta nopeasti. Vieraskielisen väestön osuus on Espoossa jo 19 prosenttia koko väestöstä, kertoo tuorein tilasto. Muutos on ollut nopeaa, sillä vielä sillä vuosituhannen vaihteessa vain 3,8 prosenttia espoolaisista puhui äidinkielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia.

Vieraskielisten osuus vuoden 2020 tammi-lokakuun Espoon väestönkasvusta oli peräti yli 90 prosenttia. Samaan aikaan yli 90 prosenttia pois muuttaneista oli suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia. Vieraskielisiä syntyi Espoossa sekä muutti Espooseen Suomen sisältä että ulkomailta. Ongelmalliseksi tämän tekee se, että kyse ei ole työperäisestä muutosta. Tämä heikentää kaupungin huoltosuhdetta ja lisää samalla painetta lisätä vieraskieliselle väestölle suunnattuja palveluita. Tämä on haasteellinen tilanne, käänteli asiaa miten päin tahansa.

Espoo tarvitsee hallittua kansainvälistymistä - ollaan silti myös realisteja

Suomi ja Espoo luonnollisesti tarvitsevat kansainvälisyyttä, se on yritystoiminnan ja talouden kannalta nykyisessä maailmassa suorastaan elinehto. Tarvitsemme maailmalta uusia tuulia, työvoimaa, opiskelijoita, osaamista ja innovaatioita. Toivotun kaltainen kansainvälistyminen parantaa Espoon kilpailukykyä ja vetovoimaa.

Kansainvälistymisen toinen puoli on, että Espoossa on jo nyt käsissään kasvavia maahanmuuttoon ja kasvavaan ulkomaalaisväestöön liittyviä sosiokulttuurisia ja taloudellisia ongelmia ja niihin täytyy puuttua ennen kuin ongelmat kasvavat ylikäymättömiksi.

Kyse ei ole ainoastaan taloudesta, vaan paljolti myös siitä, millaiseksi kaupunkimme on muuttumassa sosiokulttuurisena ja fyysisenä elinympäristönä. Jo nyt on nähtävissä selviä merkkejä, että Espooseen on syntymässä sosiaalisesti ja kulttuurisesti eriytyviä kaupunginosia, kuten Euroopan muillakin metropolialueilla.

Espoossa on voimistunut viime vuosina kehitys, jossa kaupunkiin syntyy yhä enemmän kerrostalovaltaisia vuokralähiöitä ja omistusasujien pientaloalueita. Vuokralähiötkin ovat kovaa kyytiä jakautumassa kahteen kastiin - hyviin ja huonoihin. Toisille alueille ihmiset "haluavat" muuttaa ja toisille "joutuvat". Tällainen kehitys tulisi katkaista vielä, kun siihen on mahdollisuus.

Aletaan siis yhdessä miettiä, mihin suuntaan olemme menossa ja mihin suuntaan haluamme!