Nollapäästöinen liikenne ja sähköautokupla

18.05.2021

Tuoko sähköautojen yleistyminen ratkaisun liikenteen tuottamiin päästöihin ja etenkin CO2-päästöjen alenemiseen, jotta voisimme jarruttaa ilmastonmuutosta? No ei tuo, vaikka tältä julkisessa keskustelussa välillä kuulostaakin. Ainakaan merkittävää muutosta ei ole näköpiirissä, ennen kuin uusiutuvan energiantuotannon ratkaisut korvaavat fossiilisen energiantuotannon. Emme siis olekaan keksineet ikiliikkujaa.

Sähköautokeskustelu on vinoutunutta

Sähköautohuumassa ja siihen liittyvässä lähes hurmoksellisessa keskustelussa voisi luulla, että liikenteen päästöongelmat on ratkaistu. Hallituksen viestinnän ja veropolitiikan perustelujen (mm. polttoainevero, päästökauppa jne.) sekä mediassa käytävän keskustelun pohjalta saa kuvan, että nyt olemme "lopullisen ratkaisun" kynnyksellä.

Objektiivisiin faktoihin nojaavassa keskustelussa kysymys on lopultakin siitä, kuuntelemmeko kaikkia tutkijoita ja tutustumme kaikkiin tutkimuksiin, vai valitsemmeko perusteluillemme lähteeksi vain omat suosikit tukemaan omia näkemyksiämme. Itse pyrin paneutumaan kaikkiin näkökulmiin sulkematta toisia ideologisista syistä tai siksi, että haluaisin jonkin asian olevan kovasti totta.

Sanon jo heti alkuun, etten vastusta sähköautoja tai niiden yleistymistä. Vastustan populistista yhdestä näkökulmasta esitetyn totuuden kertomista, johon vihreät ekoliikkeet ja myös oma hallituksemme syyllistyvät. Sama kävi jo ydinvoiman kohdalla esimerkiksi Saksassa, missä ekojärjestöjen ajaman kiireellisen ydinvoimasta luopumisen seurauksena on lopulta ajauduttu entistä pahemmin käyttämään fossiilisia polttoaineita ja samalla tultu myös riippuvaiseksi Venäjän maakaasusta. Energiewende on ainakin toistaiseksi epäonnistunut pahemman kerran. Syynä tähän on "yhden vihreän totuuden" metsästys.

Koko asetelma sähköautoilun suhteen on lopultakin paljon monisyisempi ja liittyy yleisemmin "ekologisen kulutuksen" kestäviin perusteluihin. Oikeasti kasvulla on rajat, vaikkemme sitä itselleme haluaisikaan myöntää.  

Ekoteko?

Ajanko sähköautolla, koska minun tuottamani päästöt ovat silloin nolla? Syönkö luomua, koska se on ekologisempi vaihtoehto? Käytänkö kangaskassia kauppareissulla muovikassin sijaan, jotta vältymme mikromuovilta?

Vai onko syynä hyvän omantunnon hankkiminen omilla valinnoilla, vaikka niillä ei olisi suuressa kuvassa mitään merkitystä? Teenhän kuitenkin ympäristöteon - piirrän veteen suoran ja tarkasti metrin mittaisen viivan. Teen ainakin oman osani.

Kansa haluaa helposti nielaistavia ratkaisuja. Autotallin Audi on helppo vaihtaa Teslaan ja samalla sähköautoilija viestii ekologista elämäntapaa ja vastuullista suhtautumista ilmaston lämpenemiseen. Autonvalmistajat ovat huomanneet tämän, samoin vastuullisen vihreät poliitikot, jotka edistäessään sähköautoilua, edistävät myös uudelleenvalintaansa. Autonvalmistajat edistävät taasen autokauppaa. Aina on jonkun etu kyseessä, kun kuluttaja tai kansalainen nielaisee syötin. Kuulostan kyyniseltä, mutta olkoon sitten niin.

Ilmastotavoitteiden saavuttaminen pelkillä sähköautoilla on kuitenkin täysin epärealistinen tavoite, vaikka se toisikin käyttäjälleen hyvän omantunnon. Sähköautot ovat varmasti tarpeellisia siirryttäessä kohti vähäpäästöisempää liikennettä, mutta toimenpiteet tällä saralla eivät riitä muuhun kuin vaatimattomaan alkuun. Perustavaa laatua olevia muutoksia täytyy tapahtua jossain aivan muualla kuin teiden päällä.

Liikenne on merkittävä kasvihuonekaasujen lähde, vaan ei suurin

Maailmassa on tällä hetkellä reilu 1 miljardi liikenteessä olevaa henkilöautoa ja reilut 350 miljoonaa hyötyajoneuvoa. Suomessa liikennekäytössä autoja on kaikkiaan vajaa 2,8 miljoonaa, eli 0,2 % maailman autokannasta. Välillä suomalaisesta keskustelusta saa sellaisen kuvan, että maapallolla vältytään ilmaston lämpenemiseltä, jos polttoaineveroa korotetaan Suomessa vielä hieman vähän - tai toimimme ainakin hyvänä esimerkkinä maailman muille valtioille (ei niitä oikeasti taida kauheasti kiinnostaa).

Liikenteen päästöt edustavat noin 13 % maailman ja noin 20 % Suomen ja Euroopan kasvihuonekaasupäästöistä, joten sinällään liikenteen tuottamien päästöjen rajoittaminen on varmasti tärkeä osa ratkaisua taistelussa ilmaston lämpenemistä vastaan. Tieliikenteen osuus kasvihuonekaasupäästöistä on Suomessa noin 95 % ja maailmalla vajaa 75 % liikenteen tuottamista päästöistä (lentoliikenne 12 % ja laivaliikenne 10 %).

Sähköauton ilmastopäästöt ovat pyöreä nolla - myytti vailla vertaa

Sähköauton hyötysuhde polttomoottoriautoon verrattuna on ylivoimainen - totta, tai ainakin osittain. Moottorin ajatus on saada auto liikkumaan, joten moottori muuttaa polttoaineeseen sitoutuneen energian liike-energiaksi. Sitten liikutaan ja mennään eteenpäin. Polttomoottorissa energia vapautetaan palamisella moottorissa, sähköautolla akkuihin varattu sähkö muutetaan liike-energiaksi. Sähköä vaan ei synny tyhjästä, vaan se on jo jostain energianlähteestä tehtyä energiaa, pääosin fossiilista.

Bensa tai diesel on fossiilista energiaa, öljystä peräisin (fossiilinen tai bioöljy). Sähköä tuotetaan maailmassa pääosin fossiilisilla energianlähteillä. 80 % maailman energiankulutuksesta hoidetaan fossiilisilla polttoaineilla ja ns. nykyaikaisten uusiutuvien osuus on vain noin 10 % (vesivoima, aurinkovoima, tuuli ja biopolttoaine). Voidaan siis yksinkertaistaen ajatella, että 80 % sähköauton käyttämästä energiasta on "likaista".

Toimittaja Arttu Harkki käsittelee videopätkässään kansantajuisesti sähkö- ja polttomoottorien hyötysuhdetta ja vertailee näitä. Kun sähköä siirretään voimalasta sähköauton latauspisteelle, EU:ssa käytettyjen laskelmien mukaan n. 7 % energiasta häipyy taivaan tuuliin (sähkön siirtohävikki). 8 % sähköstä häviää muuntajalla, kun sähkö laitetaan sellaiseen muotoon, että sen voi töpselillä auton akkuihin ladata. 

Nykyaikaisten auton akkujen energiahyötysuhde on korkea, noin 98 %, joten tässä kohdin vain 2 % energiasta haihtuu ilmoille. Tosin sähkömoottorille akustoista siirtyvästä energiasta muuntohävikin osuus on taas sitten jo 18 %. Parhailla sähkömoottoreilla hyötysuhde on noin 90 %, eli moottori pystyy muuntamaan tämän osuuden akkuenergiasta liike-energiaksi.

Kun kaikki matkalla tapahtunut energiahävikki lasketaan yhteen, päädytään sähköauton energiahyötysuhdelukemaan 0,6. Suomen energiantuotannossa laskennallinen polttoaineesta energiaksi muunnettava hyötysuhde on 0,4. Koska polttomoottorissa hyötysuhde lasketaan energianlähteestä (bensa, diesel, kaasu jne.), tulee sähköautossa käyttää samaa laskentatapaa, koska myös sähkö on tuotettu jostain energianlähteestä. Sähköauton lopullinen hyötysuhde on siis 0,25. Bensamoottorin hyötysuhde on tätä luokkaa ja dieselmoottorissa hieman parempi, eli sen suhteen samalla viivalla ollaan.

Kun puhutaan ilmaston saastumisesta ja etenkin CO2-päästöistä, ratkaisevaksi tekijäksi muodostuu se, kuinka sähköautoissa käytetty energia tuotetaan. Ydinvoimalla energiaansa suhteellisen paljon tuottavissa Suomessa ja Ranskassa sekä tuulivoimaa hyödyntävässä Tanskassa voidaan päätyä ehkä vähän jo plussan puolelle, mutta esimerkiksi ydinvoiman käytön lopettanut Saksa on sähköautojen ympäristöystävällisyyden kanssa jo pakkasen puolella kokonaispäästöjen suhteen, koska siellä valtaosa energiasta tuotetaan edelleen fossiilisilla polttoaineilla. Sähköautoon ladataan siis "likaista energiaa". Saksalaisten kuluttajien keskuudessa onkin herännyt jo epäilyksiä sähköautoilun todellisista ympäristöhyödyistä.


Ostaessasi sähköauton tai valitsemalla pahvisen limupillin, ostatko siis hyvää omatuntoa vai aidosti kannat oman kortesi kekoon ilmastonmuutoksessa? Vääriä vastauksia tähän kysymykseen ei ole, eikä vastausta tarvitse antaa. Toivon vain, että huomenna suhtaudut sinulle kerrottuun vihreään totuuteen entistä avoimemmin silmin. On hyvä muistaa, että jokaisella ympäristöjärjestölläkin on toimintansa taustalla omia verhottuja motiiveja.

Polttoaineverojen korotus tai sähköautojen hankintatuki ei muuta ilmastotilannetta juuri mihinkään suuntaan, eikä muovipilleistä luopuminen paranna merten tilannetta yhtään - ei globaalisti, eikä etenkään Suomessa, vaikka kuinka haluaisimme olla uuden vihreän tulevaisuuden tiennäyttäjiä.