Sote-uudistus - Miksei tule valmista?

27.12.2020

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistus on ollut käynnissä jo kohta 15 vuotta, mutta valmista ei ole tullut. Sote-uudistus ponnahtaa pinnalle aina aika ajoin tiedotusvälineiden pääuutisissa, kun riidellään maakuntamallista, rahoituksesta, palveluntuottajista ja ties mistä muusta. Koko vyyhti on suuri ja sekava. Suurista rahoista on kysymys, sillä leijonanosa valtion sekä kuntienkin budjetista menee sote-palveluiden ylläpitämiseen. Mistä oikein on kysymys ja mistä ollaan koko ajan eri mieltä niin, ettei hommaa saada maaliin? Miksi uudistusta ei saada maaliin?

Kiireessä ei synny kuin...

Elettiin vuotta 2005, kun pääministeri Matti Vanhaselle kiikutettiin mietintö. Ydinsanoma oli, että Suomessa on hyvä ja toimiva sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä, mutta kuntien sote-kulujen jatkuva kasvu ei voi jatkua. Jotain on siis tehtävä, kiireesti. Kaikki tiesivät tämän, mutta silti keskustan muille jakama mietintö hämmästytti kaikki puolueet. Miksi juuri nyt?

Oma tyttäreni oli tuolloin päiväkodissa ja siirtymässä seuraavana vuonna eskariin. Nyt hän on yliopistossa ja toinen opintovuosi on käynnissä. Koronakin piinaa, mutta Suomen terveydenhoitojärjestelmä on kyennyt hoitamaan kriisin ehkä parhaiten koko maailmassa. Ainakin terveydenhuoltojärjestelmämme toimii, vaikka sen uudistaminen onkin jo kauan ollut kiireellinen juttu.

Kiire uudistaa sote-järjestelmämme on jatkunut jo 15 vuotta, mutta valmista ei ole tullut. Ongelma tuskin on siinä, etteivätkö asiantuntijamme, pääkokkimme, olisi tänä aikana osanneet laatia kustannustehokkaampaa ja oikeudenmukaista, hyvin asiakkaitaan palvelevaa uudistettua palveluntuotantomallia. Suurimmat ongelmat liittyvät kaiketi kiireeseen ja etenkin siihen, että soppaa on keittämässä niin moni taho, joiden pitäisi oikeastaan olla odottamassa kattausta pöydän ääressä, eikä keittiössä laisinkaan.

Keittoon tulee koko ajan uusia raaka-aineita ja joitain vanhoja otetaan pois. Kukaan ei tiedä miltä soppa lopulta maistuu, luultavasti pahalta, koska mukaan on tungettu niin paljon aineksia, ettei se mahdu enää edes keittiön suurimpaan kattilaan. Maailmakin muuttuu ympärillämme uutta soteratkaisua odotellessa.

Sote-menot kasvussa, mutta toiminta tehostuu itsestään

Koko sote-uudistuksen kantava pääteema ja syy uudistustarpeelle on, että järjestelmä on kallis. Sote-palvelut nielevät yli puolet valtion budjetista. Kovin tehottomaksi järjestelmäämme ei oikein ole voinut kutsua, vaikka ongelmia tehokkaan palveluketjun toteuttamisessa joskus onkin. Siinä mielessä meillä ei ole kiire.

Vuonna 2018 Suomen terveydenhuollon menot olivat 21 miljardia euroa ja sosiaaliturvaan kului 70 miljardia euroa. Terveydenhuollon menot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat laskeneet viime vuosina. Joka vuosi yhdellä eurolla saa siis hieman enemmän palvelua, joten toiminta tehostuu, mutta liian hitaasti. Sosiaaliturvan suhteen suunta on sama. Suomen BKT kasvaa siis nopeammin kuin sote-menot. Tietyt sosiaaliturvamenot kasvavat kuitenkin nopeammin kuin muut.

Sosiaaliturvan menoista suurin osuus on vanhuuteen liittyviä menoja (etenkin eläkkeet) ja ne ovat kasvusuunnassa. Väestömme ikääntyy ja se on tiedossa. Tässä suhteessa meillä onkin vähän kiire. Suhteellisesti suurin menojen kasvu viime vuosina on tapahtunut asumisen menoissa. Meillä on kallis asumistukijärjestelmä ja kalliimmaksi tulee, sillä maksetun asumistuen määrä on kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa. Valtio maksaa jo yli neljäsosalle Suomessa asuvista vuokralaisista osan heidän vuokristaan.

Etenkin sosiaalipuolen menot vaativat siis tarkempaa uudelleenarviointia ja avointa yhteiskunnallista keskustelua aiheesta. Nyt esillä on eniten ollut terveyspalvelujen järjestäminen - tärkeää toki sekin. Suurin menoerä sote-puolella on kuitenkin sosiaaliturvaan liittyvien menojen kasvu.

Neljän vuoden sykli sotkee uudistuksen

Koska varsinaista tulenpalavaa kiirettä tehdä nopeita ja suuria muutoksia ei oikeasti ole ollut, tulee kiire jostain muualta. Jäljet johtavat sylttytehtaalle, politiikkaan. Koko sote-uudistuksen historian aikana jokainen hallitus on oman toimikautensa aikana yrittänyt runnoa soten maaliin, omien toiveidensa mukaisena. Koska seuraavien vaalien tulosta ei etukäteen tiedä, on aina neljä vuotta aikaa saada sote maaliin, sikäli, kun sen haluaa näköisekseen.

Poliittinen ohjaus on aiheuttanut aina neljä vuotta kestävän suunnattoman kiireen, eikä tilanne ole nytkään yhtään parempi. Nyt on Marinin hallituksen vuoro yrittää ja yritystä leimaa nyt vasemmistolainen ideologia ja koko ajan soten matkassa roikkunut keskustapuolueen maakuntamalli. Välillä tuntuu siltä, että kepulle maakuntauudistus on sote-uudistusta tärkeämpi. Demareille ja vasemmistoliitolle tärkeintä tuntuu olevan, että julkissektori on jokseenkin ainoa palveluntuottaja. Kokoomus puolestaan haluaisi ottaa yksityisen sektorin mukaan.

Sote-ratkaisun politisointi estää lakiuudistuksen ja asiakaslähtöisen kehittämisen

Virkamiehet valmistelevat sote-uudistusta tiukassa poliittisessa ohjauksessa ja aika ajoin tulee aina määräys muuttaa suuntaa ja pistää pakka uusiksi. Pelin sääntöjä siis muutetaan aina välillä kesken pelin, riippuen siitä, kuka johtaa hallitusta ja millaisia myönnytyksiä on tehtävä, jotta hallitus pysyy kasassa.

Poliittista ohjausta on tehty sote-uudistusten yhteydessä aina. Välillä sitä ovat tehneet hallituspuolueet, välillä mukana on ollut myös oppositio. Laaja parlamentaarinen tuki ei ole kuitenkaan takuu siitä, että maaliin päästäisiin.

Sote-uudistushankkeissa normaali lainkirjoitus on ollut lähes mahdotonta ja poliittinen ohjaus on yltänyt jopa pykälätasolle. Valmistelemattomat etukäteislinjaukset ovat johtaneet valmistelussa jatkuviin uusiin linjauksiin ja jopa eduskunnassa olevien esitysten takaisinvetoihin. Sipilä jopa kaatoi oman hallituksensa, kun ei saanut sotea maaliin ennen viime eduskuntavaaleja.

Asiantuntijatahot ja uudistusta valmistelevat virkamiehet raapivat hämmentyneenä päitään, kun kaikki pitää kirjoittaa aina uudelleen, noin neljän vuoden välein, kiireessä. Sitten todetaan, että maaliin ei taaskaan päästä ja odotetaan seuraavaa kiirettä ja muutoksia.

Yhteinen hanke - otetaan yksityissektori mukaan

Olisikohan oikeasti jo aika lopettaa ideologinen poliittinen taistelu siitä, kuka saa tuottaa palvelua ja kenelle, ja millaisen hallinnon alaisuudessa. Yritetään nyt saada aikaiseksi mahdollisimman hyvä ja kustannustehokas sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestelmä asiakkaiden näkökulmasta.

Tähän tarvitaan kaikkia mukaan, niin julkista kuin yksityistä sektoria. Ei kai kukaan sano, että yksityssektorin sosiaali- ja terveyspalvelut ovat vain harvojen ja valittujen ekstraa? Siellä olevaa osaamista ei siis tarvita yhteiskuntamme hyväksi?

Näin sanoo itse asiassa aika moni hallituspuolueiden edustaja ja kummastelen sitä. Minä olen vakaasti eri mieltä. Yksityisissä terveys- ja hyvinvointipalveluissa on itse asiassa valtava potentiaali jopa suomalaiseksi vientituotteeksi, mutta siitä toisella kertaa. Joka tapauksessa olisi outoa, jos sote-uudistuksen lopullisessa ratkaisussa ei hyödynnettäisi yksityissektorin osaamista ja resursseja.